Ajatus blogista syntyi sunnuntain luontoretkellä niiden satojen kysymysten ristitulessa. Mikä kasvi tämä on? Voiko sitä syödä? Onko se myrkyllinen? Jännä ötökkä, mikä se on? Mikä tuolla laulaa?
Kaikkia vastauksia en muista (enkä tietenkään tiedä) vaikka joihinkin niihin Luontoportista tiedot etsittiinkin jo viime kesänä tai sitä edellisenä. Entäs jos opeteltaisiin yhdessä vähän enemmän. Laitettaisiin ylös yhteisiä hetkiä ja muistoja luonnosta. Ja tästä voisi tulla myös meitä yhdistävä harrastus.
Ja tästä se nyt sitten lähtee :)
Tämän päivän luontoretki suuntautui läheiselle Muuramejoen luontopolulle. Tutkittavaa löytyi yllin kyllin vaikka kyseinen luontopolku on koluttu jo useita kymmeniä kertoja (saatetaan sitä sataakin kertaa jo olla lähellä tai vaikka ylikin), silti aina löytyy jotain mitä katsoa ja mistä nauttia. Nyt ihmeteltiin kevättulvaa ja mahtavaa vihreyttä joen virtaamattomassa kohdassa.
Tutkittiin myös ötököitä ja matoja sekä joka puolelta puskevaa vihreää.
Kevään sykkeessä on hyvä kasveja tunnistaessa myös maistaa niitä kasveja joita tunnistaa syötäviksi. Tämän päivän suosikki oli mustikan kukka ja olihan se makean makuinen, siitä ei kuvaa muistoksi jäänyt koska niin sutjakasti suuhun sujahti.
Muita maistelun kohteita olivat herukan kukat, pihlajan silmut (olivat jo vähän liian isoja) sekä kuusen kerkät. Näitä siis yhdet per nenä kerättiin (eivät kuulu jokamiehen oikeuden piiriin) maistelua varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti